
Tekoälyn käyttö on alkanut yleistyä osaamisen kehittämisessä. Tiedon analysoinnin avulla on saatu kohdennettua oppimissisältöjä henkilökohtaisten taipumusten ja taitotasojen mukaisiksi.
Palaute oppimisesta on oikea-aikaista ja osuvaa, kun palaute perustuu faktoihin eikä oletuksiin. Opittujen taitojen testaaminen on helpompaa ja tehokkaampaa. Henkilöstön osaamisen puutteita pystytään mittaamaan kohdennetusti ja tekemään jokaiselle henkilökohtaisesti räätälöity oppimissuunnitelma. Käytäntöjen jatkuessa oppiminen todennäköisesti tehostuu entisestään ja työnantaja pystyy seuraamaan tarkemmin kompetenssien kehittymistä.
Tekoäly ei ainakaan vielä pärjää ihmiselle henkilökohtaisen tuen ja kannustuksen antamisessa eikä oppimishaasteiden tunnistamisessa. Yleisellä tasolla opetus on vaarassa yksipuolistua, jos kaikki käyttävät samoista tekoälylähteistä löydettyjä ideoita ja suunnitelmia.
Maailma saattaa muuttua tekoälyn ansioista tehokkaammaksi, mutta myös tylsemmäksi ja ennustettavammaksi. Luovuus on vaarassa vähentyä ja kouluttajien persoonallisuus katoaa tehokkaan tiedon tieltä. Nyt on jo nähtävissä, että ihmiset kuluttavat samaa sisältöä äänikirja- ja suoratoistopalveluista. Harva lukee enää vanhoja kirjoja ja useimpien korvissa soivat samat trendaavat self help-äänikirjat ja muut sisällöt.
Miten teidän organisaationne suhtautuu tekoälyn käyttöön osaamisen kehittämisessä?